torstai 28. elokuuta 2014

Koti on siellä missä sydän on - Home is where your heart is

Kahden viimeisen viikon aikana Hepokatissa ehdin tehdä vielä vaikka mitä:

Kävimme M:, M:n ja hovikuljettaja H:n kanssa Hiukkajoen Kotiseutumuseossa. Museo ei virallisesti ollut auki, mutta tarkastelimme rakennuksia ulkoapäin. Kesä-heinäkuussa museossa olisi ollut myös opastusta.




Museovierailun jälkeen jatkoimme matkaamme Hiukkajoen Kesäkahvilaan ja sen jälkeen vielä Rajavaraan tanssilavalle. Emme kuitenkaan menneet tanssimaan vaan söimme vain makkarat ja ihmettelimme valtavaa ihmismäärää. Törmäsimme sattumalta myös Hepokatin eläintenhoitaja S:ään. Pois lähtiessämme oli upea iltataivas.




Toiseksi viimeisellä viikollani vietimme toisen harjoittelijan, J:n ja eläintenhoitaja S:n läksiäisiä. Niin se kesä vain vierähti nopeasti. Äskenhän sitä vasta näidenkin tyttöjen kanssa tutustuttiin.


Ravintolapäivänä 17.8. perustimme kärrykahvilan Vaahersalon kääntöpaikalle. Ravintolapäivänä saa siis kuka tahansa perustaa pop-up ravintolan haluamaansa paikkaan, vaikka omaan kotiinsa. Me myimme kahvilassamme pullaa, perunalepuskoita, muffineja sekä omenoita. Kauppa kävi tasaisesti koko päivän ja välillä oli jopa ruuhkakin. Olin itse aiemmin ollut Ravintolapäivässä vain asiakkaana, mutta nyt pääsin olemaan myös toteutuksessa mukana. Oli kyllä yksi kesän kivoimmista päivistä!



Viimeisellä viikollani sain ensin vieraakseni pikkuveljeni A:n. Lennätimme muun muassa leijaa, vaikka tuuli oli taas puuskittaista, ja saimme juosta pitkin peltoa, että leija pysyi ylhäällä. Mutta hauskaa oli, nauroin niin, että ei meinannut lennättämisestä tulla mitään.


Veljeni opetti minua tekemään saunan tulet, mistä pääsemmekin edellisen blogikirjoitukseni tehtävälistaan. Osallistuin siis saunan lämmittämiseen, sytytin tulet vesipataan onnistuneesti.



Söin mutakakkuannoksen kaikilla härpäkkeillä.


Pidin kissoja sylissä. En kuitenkaan ehtinyt pitää kaikkia kissoja sylissä, koska en nähnyt enää osaa niistä. Ulkona olevat kissat saattavat olla välillä parikin päivää seikkailuillaan metsästämässä hiiriä.





Kun poikaystäväni saapui Hepokattiin, niin halusimme molemmat mennä lammasaitaukseen syöttämään lampaita ja ottamaan kuvia niiden kanssa.





Viimeisenä päivänä suoritimme listaltani vielä kaksi asiaa: osallistuimme aarteenmetsästykseen kesäisäntä Y:n johdolla ja kävimme Sumpunlahden rannalla hevoskuiskaaja A:n ja pehtoori I:n avustuksella.




Nämä kolme valitsin itselleni aarrearkusta


Onneksi ehdimme vielä käydä Sumpunlahdessa, koska olihan se aivan toista maata kuin hiekkakuoppa, jota olin siksi luullut.



Listaltani jäi toteutumatta veneellä soutaminen ja kapulalossi. Aitoista olisin halunnut nukkua alakerran aitoissa, mutta se jäi nyt tekemättä. Yläkerran aitassa nro 4 nukuin yhden yön, mutta ensi kesänä tulen nukkumaan alakertaankin.

Sunnuntaina, lähtöpäivänäni Hepokatin väki oli järjestänyt läksiäiskahvit minulle kahvilassa.


Keittiöpäällikkö E oli leiponut meille hienon nimikkopullapalapelin



Kahvitusten jälkeen sanoin haikeat jäähyväiset Hepokatille ja sen ihanille ihmisille ja suuntasin kohti kotia. Kesä 2014 oli yksi elämäni parhaista, enkä tule unohtamaan sitä koskaan. Kiitos <3



Tämän blogin on nyt aika jäädä ainakin tauolle. Ehkä palaan Hepokattiin ensi kesänä, jolloin blogi saattaa saada jatkoa, mutta koskaanhan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Kiitos teille lukijat ja palataan taas asiaan! Sillä välin käykää B&B Majoitus Hepokatissa moikkaamassa sen hullunkurista perhettä ja tekemässä kaikkia kivoja asioita, joita minäkin tein.


During my last two weeks at Hepokatti we visited with M, M and H a local museum in Hiukkajoki. It wasn’t officially open so we only looked at the buildings from outside. After that we continued to the Summer café in Hiukkajoki and to the dance pavilion of Rajavaara. We didn’t dance but ate sausages and were amazed but the amount of people there.

The Hepokatti staff got together to say goodbye to J and S who were working at Hepokatti during the summer.

We had Restaurant Day on 17th August in Finland. It is a day when anyone can come up with their own restaurant idea and sell food for one day at their chosen location. We had a milk carriage café at the turnaround in Vaahersalo. We sold buns, muffins and apples. The day was a success and one of my favourite days of the summer.

On my last week my little brother A arrived to entertain me. We flew a kite and he taught me how to make fire in the sauna which brings to my to-do list.

So the things I managed to do were to make the fire, eat mudcake with all toppings, hold some of the cats, take pictures with the lambs, take part in the treasure hunt and visit the Sumpunlahti beach. I didn’t row a boat or try the cable ferry. I slept one night at the granary but it wasn’t the room I wanted to sleep in so this I still need to do next summer.

On Sunday, my last day at Hepokatti, we had coffee and cake and chef E had made buns for me and my boyfriend. After the coffee it was time to say goodbye to Hepokatti and to all of the lovely people. Summer 2014 was one of the best and I will never forget it. Thank you <3

This blog has come to its end, for now at least. I might come back next summer to Hepokatti but who knows what happens. Thank you for all of you readers! Visit B&B Hepokatti and go say hi to the people and do the things that I did! See you!

maanantai 18. elokuuta 2014

Lähtölaskenta - Final countdown

Viimeinen viikkoni Hepokatissa on käynnistynyt. Jäljellä on viisi työpäivää, jonka jälkeen lomailen täällä vielä yhden päivän. Kaupunkilaispoikaystävä saapuu keskiviikkona tänne myös lomailemaan ja sunnuntaina lähdemme ajamaan kohti Helsinkiä. Tällä kertaa teenkin hieman erilaisen postauksen, lukijan toiveesta. Seuraavaksi esittelen 10 asiaa, jotka haluan vielä tehdä/kokea tämän viimeisen viikon aikana. Ne on listattu satunnaisessa järjestyksessä, ja seuraavassa postauksessa kerron, mitkä niistä toteutuivat.

My last week here at Hepokatti has begun. I have only five working days left after which I stay here for one more day. My boyfriend from the city arrives here on Wednesday ans on Sunday we head for home. This blog post will be a little different since I got a request from one of my readers. Next I’m going to list 10 things that I still want to do/experience here before I leave. They are not in any particular order and at the end of the week I will reveal which of them I managed to do.

1. Osallistua aarteenmetsästykseen - To participate in treasure hunt
Aarteenmetsästystä on järjestetty koko kesä, mutta en ole vielä kertaakaan päässyt siihen osallistumaan. Ensi viikonloppuna siihen tulee muutos, toivottavasti. Aarteenmetsästyksen vetää kesäisäntä. Touhu näyttää hauskalta, ja lapset ovat joka kerta riemuissaan, kun aarre löytyy. Kannattaa tulla paikan päälle se kokemaan!

Treasure hunt has been organised the whole summer but I haven’t managed to take part in it. Next weekend I will have time for it, I hope. It looks like fun and the kids seem to enjoy it.


2. Mennä lammasaitaukseen, syöttää niille leipää ja ottaa kuva lampaan kanssa - To go to the sheep yard, feed the sheep and take a picture with them
Lampaat ovat suosikkejani täällä, erityisesti Mamma-lammas, joka rakastaa rapsutuksia (totean näin, vaikka lampaiden sielunelämää en juuri tunne). Olen kerran päässyt maatilakierroksella syöttämään lampaille leipää, mutta haluan viedä sen vielä uudelle tasolle ja mennä lammasaitaukseen sisälle. Lampaat ovat hyvin säyseitä, mutta silti vain henkilökunnalla on lupa mennä aitauksiin.

The sheep I my favourite animals here, especially a sheep called Mamma. I have once been able to feed them on a guided tour here but now I want to go in their yard. The sheep are very friendly but still it’s only allowed for the staff to go in there.


3. Syödä mutakakkuannos kaikkine höysteineen - To eat mudcake with toppings
Mutakakku on yksi suosituimmista, ellei jopa suosituin tuotteemme kahvilassa. Se tarjoillaan raparperihillokkeen ja vaniljajäätelön kanssa, mutta tähän asti olen maistanut sitä vain jäätelön kera. Kyseinen kakku on siitä kätevä, että se on gluteeniton, joten se sopii myös keliaakikoille.

Mudcake is one of our most popular products, if not the most popular one. It is served with rhubarb jam and vanilla ice cream but I have eaten it only with ice cream. The cake is also gluten-free so it is suitable for all our guests allergic to gluten.


4. Soutaa venettä - To row (row, row) a boat
Siitä on jo monta vuotta, kun olen viimeksi soutanut venettä. Se onnistuu täällä esimerkiksi hotelli-ravintola Rantakatin rannasta tai Harjun Portin rannasta.

It has been many years since the last time I rowed a boat. Here I can do it for example at the hotel and restaurant Rantakatti or at tourist centre Harjun Portti.


5. Kokeilla kapulalossia Rantakatin rannassa - Try the cable ferry at Rantakatti
Rantakatin rannassa on myös kapulalossi eli sellainen puinen lautta, joka liikkuu, kun köydestä vetää. Pääsin kokeilemaan samantyyppistä lossia viime syksynä Repoveden kansallispuistossa, ja se oli hurjan hauskaa, vaikkakin aika raskasta.

There is a cable ferry at Rantakatti that I haven’t tried yet. It is a wooden ferry that you move by pulling a rope. I have tried a similar one in the national park of Repovesi last autumn and it was fun but though.

(ei kapulalossi, eikä Rantakatissa, mutta lossi kuin lossi - not a cable ferry and not at Rantakatti, but it's a ferry anyways)


6. Bongata iso hepokatti - To see a big grasshopper
Olin laatinut tämän listan jo etukäteen, ja tämän kohdan olen itse asiassa jo kokenut, kun pari päivää sitten näimme heinävintillä jättimäisen hepokatin. Se oli vain niin hankalassa paikassa, ettei siitä saanut kuvaa. Oheisessa kuvassa oleva hepokatti on kyllä sekin tästä pihapiiristä, mutta se oli löydettäessä jo kuollut hypättyään vesisaaviin.

I had made this list beforehand so this thing I have actually already experienced. Couple of days ago we saw a huge grasshopper inside the main building but we couldn’t take a picture of it. In this picture there is a dead grasshopper that had jumped to a tub filled with water.



7. Tehdä saunaan tulet - To heat up the sauna
Olen täällä tehnyt elämäni ensimmäiset tulet, kuten aiemmin olen kertonut. En kuitenkaan ole tehnyt vielä tulia pihasaunaan, joten se minun täytyy vielä kokeilla.

I have made a fire in the grill hut but I haven’t done it in the sauna so that I still need to try.


8. Pitää jokaista kissaa sylissä - To hold every cat
Olen kissoille allerginen, mutta täällä olen saanut allergisen reaktion vain kissanpennuista, jotka oleilevat sisällä. Ulkona olevista isoista kissoista minulle ei tule mitään, mikä on todella harvinaista. Siksi haluan vielä pidellä kissoja sylissä, koska kotona se ei tule olemaan mahdollista. Normaalisti en pystyisi olemaan kissan kanssa edes samassa asunnossa, joten tästä on otettava kaikki ilo irti. On ne niin ihania <3

I am allergic to cats but here I get an allergic reaction only from the kittens. The older cats that stay outside don’t affect me at all which is unusual. Thus, I want to hold them because at home it won’t be possible. Usually I couldn’t stay in the same apartment with a cat so I have to make the most of it. They are so adorable <3



9. Käydä Sumpunlahdessa uimassa - To go to Sumpunlahti beach
Luulin käyneeni Sumpunlahdessa jo uimassa, joka on tässä melko lähellä sijaitseva uimaranta. Äskettäin minulle selvisi, että olenkin käynyt jossain vanhalla sorakuopalla. Ihmettelinkin, kun kaikki sitä rantaa niin ylistivät täällä, ja minun mielestäni se ei ollut edes mikään uimaranta vaan ainoastaan veneiden säilytyspaikka, josta saattoi mennä uimaan. Siinä mielessä se oli kuitenkin kätevä paikka, että koiraa saattoi uittaa siellä. Että täytyypä vielä etsiä se oikea Sumpunlahden ranta tulevalla viikolla.

I thought that I had already visited Sumpunlahti beach which is a beach nearby here. But recently I found out that actually I have been at an old sandpit. No wonder why it felt odd that everyone was saying that it is an excellent beach and I saw it only as a place to keep your boat and where you could swim but hardly a beach. But it was good for swimming, also with a dog. So I need to visit the actual Sumpunlahti beach at some point.


10. Nukkua aitassa - To sleep in the granary
Olen kuullut sekä talon väeltä että vierailtamme, että aitassa saa maailman parhaat unet. Siksipä se täytyy mennä testaamaan. Kunhan poikaystäväni saapuu, niin menemme ainakin yhdeksi yöksi aittaan nukkumaan. Olen koko kesän ajan nukkunut täällä aika huonosti, joten odotukset ovat korkealla aittaunien suhteen.

I have heard from the staff and from our guests that you get the best sleep in the granary rooms. I have to test it when by boyfriend arrives. I haven’t slept well the whole summer so I have high expectations for the granary.


Seuraavassa tekstissä kerronkin kootusti kahdesta viimeisestä viikostani täällä. Muistakaahan lukea!
The next post will be about my last two weeks here. Don’t forget to read it!


maanantai 11. elokuuta 2014

Hallittu kaaos - Controlled chaos

Tässä melkein viimeisiä blogitekstejä viedään…harjoittelu on pian ohi ja vaikka jatkan vielä opinnäytetyötä Hepokatille, on kohta hyvästien aika. Kotiin päästessäni minun pitää opetella monta asiaa uudestaan, esimerkiksi miten laitetaan aamupalaa. Täällä olen kävellyt suoraan valmiiseen aamupalabuffetiin kohta kolmen kuukauden ajan, eikä ole tarvinnut kuin lapata kaikkea herkullista tarjottimelle ja sitten vain ääntä kohti. Toki olen monena aamuna ollut laittamassa aamupalabuffetia valmiiksi asiakkaille, mutta ei se tunnu siltä, että laitan itselleni aamupalaa, vaikka olenkin syönyt samasta buffetista heidän jälkeensä. Minkään muunkaan ruokailun suhteen ei ole tarvinnut nähdä vaivaa, koska myös lounaan ja iltapalan olen saanut firman puolesta. Tämä on ollut vähän kuin olisi asunut taas kotona, äidin ja isän kanssa, kun saattoi kävellä keittiöön ja huutaa:” NÄLKÄ!” ja ruokaa kannettiin eteen kultatarjottimella. No ei se ehkä ihan niin mennyt, mutta jotain sinnepäin. Äiti aina sanoo, että:” Meidän lapset ovat kasvaneet Saarioisten maksalaatikolla”, haha. Sitä herkkua en olekaan pitkään aikaan saanut, nam! Mutta takaisin aiheeseen eli siis ei ole tarvinnut tikkua ristiin laittaa ruuan saamiseksi. Onneksi syksyllä on tiedossa vielä koululounaita, joten saan pehmeän laskun arkeen.

Toinen asia, jonka joudun uudelleen opettelemaan, on siisteys. Koska olen asunut täällä yksin lukuun ottamatta yhtä viikkoa I:n kanssa, olen saanut pitää huoneeni siinä kunnossa miten haluan. Toista se on sitten, kun palaan kotiin. Poikaystäväni on nimittäin järjestyksen ystävä toisin kuin minä, joka jätän vaatteita ja tavaroita ympäriinsä niin, että lopulta on vain pieni polku sänkyyn, jääkapille ja vessaan (ne tärkeimmät). Kaikkein siisteintä meillä on aina silloin, kun joku on tulossa käymään. Minäkin sain huoneeni siivottua kämppistäni varten, mutta nyt homma on lähtenyt taas ihan hanskasta. Onneksi kukaan ei käy täällä yläkerrassa, hehe.

Tämän viikon yleisurheilukerhossa lapset saivat itse toivoa mitä tehtäisiin ja niinpä he pääsivät hyppimään korkeushyppypaikan patjalle, hyppimään pituutta, heittämään turbokeihästä ja juoksemaan aitoja. Seuraava kerta onkin sitten viimeinenL.

Kävi vihdoin tutustumassa myös Johanna Oraksen Taidekartanoon, joka sijaitsee Tuunaansaaressa, noin 5 kilometrin päässä meistä. Kartano itsessään on upea, mutta tällä hetkellä aika huonolla paikalla, koska vieressä on kuollut ja kuopattu Taidekeskus Retretti. Siitä huolimatta heille on helppo löytää, koska lähellä on runsaasti opasteita. Kiersin kartanon nopeasti silmäillen. Maalaukset eivät olleet oikein minun makuuni, mutta "Once Upon a Time" oli niistä suosikkini.






Ihmettelen sitä, että vieressä oleva Retretti on ollut jo kaksi vuotta pois käytöstä. Kävin kerran siellä joskus nuorempana äitini kanssa, ja se oli aivan upea paikka. Siellä oli maanalaisia luolastoja, joissa oli erilaisia taideinstallaatioita. Todellakin vierailun arvoinen paikka, vaikka ei taiteesta olisikaan kiinnostunut. Netistä löytämäni artikkelin mukaan Retretti saattaa aueta uudestaan ensi kesänä, mutta saas nähdä.



Tuunaansaaressa sijaitsee myös Matkailukeskus Harjun Portti, jossa on muun muassa kesäkauppa, ravintola ja välinevuokraamo. Heiltä voi vuokrata muun muassa veneitä ja kajakkeja. Punkaharjun alue on upea paikka veneilyyn. En ole sitä vielä itse päässyt kokemaan paitsi sen yhden kerran höyrylaivan kyydistä. Ehkä menemme soutelemaan, kun poikaystäväni saapuu tänne viimeisenä viikonloppunani.



Oman maan satoa on kerätty jo monta viikkoa. Minäkin kävin viinimarjoja, vadelmia ja karviaisia poimimassa A:n kanssa. Myös tämmöinen kaveri poimittiin tällä viikolla:


Keittiömestari E teki nokkoslettuja sunnuntaina aamiaiselle. Kuvassa oleva nokkonen on vain rekvisiittaa, letut on valmistettu nokkoslettujauhoista. Kannattaa kokeilla!


Viikon ihmetyksen aihe: Maahanmuuttajien määrä. Olen törmännyt yhteen maahanmuuttajaan junassa matkalla Kouvolaan ja paikallista pizzeriaa pyörittää kaksi maahanmuuttajamiestä. Näin helsinkiläiselle tämä aiheuttaa hämmennystä, koska meilläpäin ei voi välttyä kohtaamasta heitä. Varsinkin Malmilla, jonka lähellä asun, on runsaasti monen eri maan kansallisuuksia edustettuina. Mielestäni se on rikkaus, ja minulle olisi kummallista asua paikassa, jossa ei maahanmuuttajia ole yhtään.

Seuraavan kerran kun kirjoittelen, niin minulla on viimeinen viikko alkamassa Hepokatissa. Kuulumisiin!


We are approaching the end of my internship in Hepokatti. Even though I will continue with writing my thesis about Hepokatti, this blog will close in couple of weeks and it’s almost time to stay goodbye. When I get home I need to learn again some things, such as cooking breakfast. Here I have for three months walked to the café and eaten from a ready breakfast buffet. Also lunch and evening snack I get from Hepokatti so I haven’t had to do anything for any food. It’s almost like living with home with mum and dad when I used to walk to the kitchen and shout:” I’M HUNGRY!” and they would bring me food on a gold platter. Well not exactly but something like that. Fortunately I still have ready-made school lunches in autumn so that I’ll get an easy start with learning to cook again.

Another thing that I need to learn again is to keep our apartment clean. Here I have had the chance to keep my room as I like because I have lived alone apart from that one week with my roomie. But my boyfriend likes everything to be in order and in their own places so when I get home I need to try and do that too.

Finally I got the chance to visit Johanna Oras Art Manor which is in Tuunaansaari, about 5 km from here towards Savonlinna. The manor itself is beautiful but I think that the location isn’t perfect at the moment because next to it is Retretti Art Centre that has been closed for two years now. It was easy to find to Johanna Oras Art Manor because there are plenty of signs. The paintings were not my cup of tea but the one in the photo was my favourite.

I wonder why Retretti Art Centre isn’t open anymore because it was an amazing place. I visited there once with my mother when I was younger and even though I’m not really into art it was worth the visit. There were underground tunnels with different types of artwork. But I found an article in Finnish that says Retretti might open again next summer.

In Tuunaansaari there is also Harjun Portti Tourist Centre where you can eat and do some grocery shopping. You can also rent boats and kayaks, for example there. We might rent a boat when my boyfriend comes here on my last weekend in two weeks.

We have picked berries from Hepokatti’s yard for a few weeks but now we got also this little fellow, Mr. Tomato.    

Chef E made some nettle pancakes on Sunday for breakfast. The nettle in the photo is only a prop; the pancakes were made of nettle flour mix. Come and try them!


The wonder of this week: The amount of immigrants. In Helsinki you cannot avoid seeing immigrants but here I have only seen them twice: once on a train to Kouvola and in the local pizzeria which is owned by two men. In the part of Helsinki where I come from you see them every day and I think it’s a richness to have many cultures and countries represented, not only one. For me it would be weird to live in a town without any other nationalities.